Tätä se teettää kun ohjaaja lomailee, eli jotain tekemistä piti siis keksiä. Mulla on ollut jo pidemmän aikaa haaveena vetää Siirille verijälki, joten nyt sitten päätin vihdoin toteuttaa sen.
Eilen hankin kaikki tarpeet ja valmistelin muutenkin, eli tein merkit (mikä lie on niiden oikea nimitys?) ja suunnittelin jäljen teon aika tarkasti. Tänään oli sitten varsinainen jäljenteko-päivä, joten otettiin kaikki tarvittava mukaan ja lähdettiin meidän lähimetsään.

Yritin etsiä helpohkon maaston, sidoin koiran kiinni puuhun ja etenin niin, että koira ei yltänyt jäljen aloituspaikkaan asti. Jäljen tekeminen oli yllättävän haastavaa, vaikka se ajatuksena tuntui yksinkertaiselta. Sain kuitenkin jonkinnäköisen jäljen aikaiseksi ja eikun koiraa hakemaan ja jäljelle.

Näytin Siirille aloituskohdan, sanoin käskysanan "jälki" (vaikka sellaista ei olisi tarvittukaan) ja koira oli ihan innoissaan, mutta hieman ylikierroksilla, joten jouduin jonkinverran ohjaamaan. Matkaan päästiin kuitenkin ja Siiri yllätti mut kyllä täysin, kun se vauhtiin pääsi, niin se jäljesti ihan oikein loppuun asti. Yhtään hukkaa ei tullut ja vauhti oli ainakin omasta mielestä sopivaa, ei innostuksestaan huolimatta edennyt liian lujaa, eli ei tarvinnut jarrutella eikä alun jälkeen tarvinnut innostaakkaan. Mä oon aina ajatellut, että mejä saattaisi olla Siirin laji, ja toivottavasti näin on, koska ensimmäisen kerran jälkeen se vaikutti tosi kivalta myös ohjaajan mielestä! :)