Voisin itkeä onnesta ja ilosta!

Eilen kun lähdettiin lenkille niin mentiinkin heti sellaiselle aukiolle treenaamaan. Koirasta näki, että nyt on selvästi oikea mielentila treenaamiseen (aiemmin nää mun koiran mielentilan arvioinnit on ilmeisesti mennyt pahasti kuuseen kun koira on ollut flegmaattinen treenatessa..)
Otettiinkin lyhyt seuraaminen, johon sisältyi oikealle kääntyminen. Eli perusasento-suoraan-oikealle-suoraan-perusasento. Ja nyt se Siirin seuraaminen oli sitä huipputasoa! (Siiri jopa seuraamisessa vähän heitteli etutassujaan, joka kyllä kertoo tuon koiran innostuneisuudesta jotain.) Kontakti pysyi melkein kokoajan, seuraamispaikka oli loistava ja muutenkin koirasta huokui sellanen tekemisen meininki. JESJESJES! Ja niin, otettiin käännös vähän helpotettuna, mutta S teki sen ihan loistavasti! Vielä kerran, JES!!

Tosta tietenkin sain ihan mielettömästi lisäenergiaa ja otettiin vielä vasemmalle käännös + täyskäännös. Molemmissa vähän auttelin oikeaan suuntaan, mutta tarkoitus olikin vähän vaan katsoa, että missä mennään käännösten kanssa. Iso kivi kyllä putosi harteilta kun näin, että eivät ne olekkaan niin pahassa kunnossa mitä luulin.

Tästä palkaksi vein Siirin lenkille Hyvinkään Sveitsin metsiin, mutta tästä meidän kunnonkohotusjutusta lisää alempana.

Eilisestä innostuneena oli sitten aivan pakko toistaa sama tänään. Mentiin taas samaan paikkaan treenaamaan. Tänään ei koira ollut ehkä ihan niiin innoissaan, mutta meidän viime aikaisiin treeneihin verrattuna toikin oli jo ihan huippua! Tehtiin samat kaaviot kun eilenkin ja ei niissä mitään moitittavaa ollut.
Treenattiin tänään myös vielä jättöliikkeitä. Liikkeestä maahan me toteutettiin niin, että miniseuraaminen, jättö ja kävelin pois. Jouduin jättövaiheessa antamaan toisen käskyn, koska S meinasi nousta. Kävelin vähän matkan päähän, käännyin ja odotin hetken. Kävelin sitten koiran taakse ja taas jouduin antamaan maahan käskyn, koska koira meinasi nousta. Koiran takana odottelin taas pienen hetken ja Siiri pälyili taakseen mutta pysyi kuitenkin. Sitten palasin koiran viereen ja käskin perusasentoon ja koira nousi nopeasti! :) Eli lisäkäskyjä lukuunottamatta varsin onnistunut suoritus.
Liikkeestä seisominen sitten pätkittiin niin, että miniseuraamisen jälkeen käsky ja käännyin koiran eteen ja palkkaus. Ja meni tosi hyvin!

Lenkin jälkeen Siiri heittäytyy aina tietyllä nurmikolla maahan ja tänään annoin sen kieriä siinä ihan niin paljon kun se halusi ja heittelin sille tennispalloa (josta se on nyt innostunut) ja se jahtasi sitä ihan innoissaan. Koira oli niin onnessaan, että otettiin vähän perusasentotreeniä, koska täytyy tunnustaa, että annan Siirille vieläkin välillä käsimerkin siinä.. Mutta tänäänkin tietoisesti päätin ohjata Siirin sivulle oikein, koska halusin vaan onnistua ja palkata sen siitä. Ja Siiri oikein pomppasi mun viereen. Palkkasin sen sitten vaihteeksi tennispallolla :) Siiri kyllä teki kyllä taas jojo-efektiä, eli kun en palkannut namilla heti, niin S meni maahan. Nousi kyllä istumaan takaisin mun pienestä muistutuksesta.
Otin nyt niin, että mulla ei ollut namia kädessä, vaan huijasin Siiriä, ohjasin sitä kädellä ja pidin kättä niin kuin siinä olisi ollut nami :D Ehkä me joskus vielä pystytään treenaamaan niin, että namit on taskussa ja koira toimii silti.

Tokokuulumisten jälkeen on hyvä jatkaa temppukuulumisilla. Siiri nimittäin on oppinut peruuttamaan. Ollaan aina sillointällöin treenattu tätä, mutta nyt Siiri oikeasti jo peruuttaa :D Ei se vieläkään pitkiä matkoja mene, mutta eiköhän sekin treenaamalla korjaannu.

Ja nyt viikonloppuna ollaan Siirin kanssa saatu kunnolla liikuntaa. Nimittäin eilen päätin ex-tempore lähteä vähän kävelemään Hyvinkään Sveitsiin. Siellä on mielettömän hyvät lenkkipolut ja ulkoilureitit.
Käveltiin hetki, jonka jälkeen sitten otettiin joku minuutin mittainen juoksuosuus ja koirasta näki, että tykkäsi, vaikka hihnassa joutuikin ravaamaan. Sitten vielä käveltiin hetki ja käännyttiin takaisin. Tosin me jouduttiin vielä kävelemään (välillä hölkkäsin) ihan mieletön ylämäki ylös ja oli kyllä hyvä fiilis kun sen huipulle asti jaksoi pysähtymättä kävellä. :)
Sitten vielä käveltiin varmaan joku 1,5-2km kotiin. Hitto kun en muistanut ottaa askelmittaria mukaan, mutta laskeskelin, että joku 5-6km varmaan lenkkeiltiin.
Ihan joka päivä ei kyllä jakseta sinne asti kävellä kun tosiaan täytyy kävellä ensin suht pitkä matka, ennen kun edes päästään noille lenkkipoluille.

Tänään sitten muistin ottaa askelmittarin mukaan, mentiin kyllä eri reitti kun eilen, mentiin ihan vaan normiteitä pitkin. Käveltiin joku 4,2km, eli ihan hyvin on tullut nyt viikonloppuna lenkkeiltyä. Nyt on tullut innostus juoksemiseen ja pitää vähän alkaa nostaa kuntoa. :)