Aamulla kello soimassa kello 06.30, ajatukset risteilivät päässä, että onko tässä näyttelytouhussa mitään järkeä?
No, en tiedä, mutta jokatapauksessa olimme eilen Sysmän ryhmänäyttelyssä, Siirin ensimmäinen juniori-luokassa esiintyminen.
Äitini vei meidät ensin Siirin kasvattajalle, Tiinalle. Sieltä jatkoimme matkaa Tiinan ja Jennin kanssa. Koiria meillä oli mukana kolme, kaikki kultsuja tietenkin, Siiri, Halla (Tiinan toinen sijoitusnarttu) ja Peppi.
Pakkasimme tavarat ja koirat autoon ja minä tungin takapenkille, ja kun Tiinan autossa on osa takapenkistä "kaadettu", niin kirjaimellisesti istuin siellä kolmen uteliaan kultsu-tytön keskellä. Välillä sain Pepiltä naamapusuja. Matka sujui hyvin, paitsi, että Siiri läähätti ja kuolasi melkein koko matkan ja autossa oli välillä vähän ahdasta kun jokainen koira yritti löytää hyvän paikan.
Perillä olimme noin kello 10.30 ja kultsujen arvostelun oli määrä alkaa kello 11.00. Tiinalle ja Jennille ei ollut tullut näyttelylappuja kotiin jostain kumman syystä, joten meni hetki kun pääsimme sisälle. Näyttelypaikka oli maneesi, joka oli suht viileä paikka ja tietysti olin unohtanut lapaset kotiin.
Oikean kehän löydyttyä kokosimme kevythäkin ja pistinkin Siirin hetkeksi sinne, että saan tavarat käsistäni. Siiri ei kuitenkaan ollut kanssani samaa mieltä, vaan aloitti haukkukonsertin ja yritti tassulla saada häkin ovea auki.
Kun arvosteluvuorossa olivat avoimen luokan urokset, rupesin valmistelemaan Siiriä koska oli enää 7 urosta arvosteltavana, kun jo oli meidän vuoro. Kysyin Tiinalta, että viekö hän Siirin vai minä ja Tiina sanoi, että mun olisi hyvä mennä. Pieni paniikki tuli ja tähän asti poissa pysynyt jännitys nousi vähän pintaan. Suurimmat huoleni Siirin kehäesiintymisessä olivat, että se ei suostu juoksemaan mun kanssa, tai että se juoksee kuono maassa kun kyseessä oli hiekkapohjainen alusta. Ajattelin kuitenkin, että voihan sitä kokeilla..
Kun junnuluokan nartut huudettiin kehään, niin neljä koiraa kahdeksasta oli poissa, joten montaa kilpailijaa ei ollut. Siiri seisoi alussa mielestäni tosi hyvin ja kun tuomari viittasi meidät kaikki ravaamaan, niin mietin, että tuleekohan tästä mitään.. Hyvin se kuitenkin meni, ei stoppailuja eikä mitään muitakaan temppuja.
Yksittäisarvostelussa olimme viimeisinä ja Siiri jatkoi hienoa käytöstään, juoksi aivan upeasti ja seistessä heilutteli kamalasti häntäänsä. Kuitenkin hienosta esiintymisestä huolimatta saatiin H, eli hyvä (sininen nauha) joka oli vähän pettymys, mutta tuomari sanoi, että Siiri on ylipainoinen..
No, se siitä ja sitten jännitimmekin jo Hallan esiintymistä nuortenluokassa. Tämä näyttely oli Hallankin ensimmäinen virallinen näyttely ja myös Halla sai H'n. Syy oli lähinnä, että Halla on vielä vähän kesken. Sitten Tiina kiirehti hakemaan Pepin kehänlaidalta ja suuntasi taas kehään. Peppi sai EH'n, eikä sijoittunut kilpailuluokassa. Mikään loistopäivä ei meillä ollut, mutta ainakaan ei saatu sitä pelättyä EVAa ;)
Katsoimme vielä kultsut loppuun ja sitten aloimme pakkailemaan tavaroita. Meillä oli nyt vähän enemmän tavaraa kun tullessa, koska meidän piti mahduttaa autoon yksi tuoli ja kylmälaukku, joten nyt takana oli vielä ahtaampaa kun jokainen koira oli hyvin hyvin väsynyt ja yritti päästä makuulle ja nukkumaan. Loppujenlopuksi kaikki koirat mahtuivat makuulle kylki kyljessä ja nukahtivat heti.
Poikkesimme Heinolan ABC'lle syömään ja siinä samassa rakennuksessa oli Kultasuklaa liike ja sinnehän me suuntasimme ;)
Ostin suklaateetä, koska se kuulosti (ja tuoksui!) niin hyvältä.
Jatkoimme sitten matkaa ja ehkä tunnin ajomatkan jälkeen olimme meillä, kun Tiina ystävällisesti toi minut ja Siirin kotiin. Kaikki kolme kultsua pääsivät vielä ihan pieneksi hetkeksi juoksemaan pihallemme, jonka jälkeen Tiina ja Jenni, ja Peppi ja Halla jatkoivat matkaa.
Mä ja Siiri olimme molemmat hyvin väsyneitä ja Siiri nukkuikin koko illan ja yön hyvin. Tänä aamuna se oli kyllä jo hyvin pirteä. :)

ISO kiitos Tiinalle ja Jennille mukavasta matka- ja näyttelyseurasta, mukavaa oli!

Siirin arvostelu:
11kk, tänään kovin pulskassa kunnossa oleva juniori ja ylipaino näkyy ylälinjassa. Hyvä ilmeinen, kapeakuonoinen pää. Hyvät kulmaukset, liian pitkät takakäpälät. Lupaava karvapeite. Reipas, iloinen luonne. Varsin leikkisät liikkeet, mutta esitetään taitavasti.

Niin ja nyt Siirin ruoka-annos puolitetaan, että saadaan vähän painoa pudotettua ja muut herkut jää pois lähes kokonaan. Liikunnan määrä pidetään samana. :)