Saatiin tällänen haaste Henniltä :)

Tunnustuksen saaneen pitää:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustusta kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

Eli ihan ensin, kiitos Hennille!

Sitten itseasiaan.. Keskityin nyt itseeni, vaikka tämä Siirin blogi onkin.

Tunnustukset:

1. Olen kohta-ihminen. Vakiovastaukseni on joo joo kohta. Miksi tehdä tänään jotain sellaista minkä voi tehdä myöhemminkin? ;) Toi kyllä kostautuu aina koulutehtävien kanssa, ajattelen että joo mulla on vielä hyvin aikaa, teen sen sitten myöhemmin, noh, se myöhemmin on aina yleensä sitten viikko palautuspäivän jälkeen tai ei ikinä..

2. Olen kova suunnittelemaan kaikkea, mutta murto-osa suunnitelmista todella toteutuu. Innostun tosi helposti asioista, mutta sitten ne jää ja jää ja lopulta unohtuu kokonaan.

3. Olen laiska, varsinkin siivoamaan. Huoneessani on jatkuvasti hallittu kaaos. Idiootit ylläpitävät järjestystä, fiksut hallitsevat kaaosta ;)

4. Olen samaan aikaan perfektionisti ja hälläväliä ihminen. Mitenkö se on mahdollista? No esim. koirajuttujen kanssa olen perfektionisti, sen takia me ei olla vielä startattu tokokokeissakaan. Koska liikkeet eivät ole TÄYDELLISESTI hallinnassa. Ja sitä ne eivät tule ikinä olemaankaan. Sitten koulujuttujen kanssa, sitten jos/kun joskus saan niitä tehtyä, täytyy niiden olla melkein täydellisyyttä hipovia, jotta ne voi palauttaa. Kerran palautin omasta mielestäni maailmankaikkeuden surkeimman äikän esseen (ja palautin sen sellaisenaan vain sentakia, koska se oli kurssin suorittamisen kannalta pakollinen) ja olin niin kertakaikkisen tyytymätön siihen. No, K3 (=kiitettävä) siitä tuli, enkä kyllä vielä tänä päivänäkään tiedä, että miksi..
Mutta hälläväliä-asenne iskee välillä muhun ja silloin ei ole mitään väliä miten menee. Kokeisiin lukemisen aikaan, saatan lukea aamulla ennen koetta tärkeimmät jutut tai selata koealueen läpi ja mennä niillä tiedoilla kokeeseen. Monesti sieltä tulee kiitettäviä, joten olen todennut, että ei se ehkä sittenkään ole niin huono vaihtoehto, miksi kuluttaa aikaansa lukemalla viikkotolkulla kun pääsee vähemmälläkin :)

5. Tuulin tunnustuksia lukiessa allekirjoitin sieltä monta kohtaa, mutta yksi mainitsemisen arvoinen on se, että olen ehdottoman iltavirkku. Olen saanut mm. joskus kuulla olevani kummituseläin. Vihaan aamuja! Enkä myöskään pysty nousemaan sängystä välittömästi kellon soitua, vaan mun on tiukan aikataulun aamuina pistettävä yksinkertaisesti herätys 10-15min aikaisemmin kun, mitä pitää nousta, niin soimaan, jotta voin torkuttaa. Ahh, torkutus, mikä ihana ominaisuus kännykän kellossa. Monet ihmettelevät, että eikö se ole sama jos nukkuu sen 10-15min ja nousee heti. Mutta kun en pysty, pakko saada herätä rauhassa. Mulle ei myöskään aamuisin yleensä saa heti puhua, olen kärttyinen ja ihan ensimmäiseksi on saatava kuppi kahvia.
Vastavuoroisesti olen iltaisin parhaimmillaan ja voin hyvin valvoa ilman energiajuomia tms vaikka kuinka pitkään. Välillä tulee arkisinkin valvottua turhan pitkään ja kouluun on menty joskus 3½ yöunilla, ei kyllä juurikaan väsyttänyt, mutta olin aika hysteerinen silloin..

6. Henninkin tunnustuksista löysin itseeni sopivia juttuja ja sieltä tuli mieleen parikin asiaa. Toinen on se, että liskot ja lemmikkikäärmeet ovat todella kiehtovia eläimiä. 9-vuotiaasta asti olen sellaisesta haaveillut ja kun silloin ekan kerran veljeni kanssa suunniteltiin liskon hankintaa, niin vanhempani ehdottivat tuolloin kanin hankkimista. Sellainen meille silloin tulikin, mutta liskokuume yllättää mut välillä ja sellaisen hankinta on siinä mun Vielä-joskus listalla.

7. Vielä-joskus listalla on myös vinttikoiran hankkiminen. Ja tunnustukseni on se, että mielestäni vinttikoirat ovat ihan jumalaisen upeita ja kauniita ilmestyksiä. Saluki on se rotu, joka eniten kiehtoo, mutta muutkaan rodut eivät ole poissuljettuja.

8. Hmm.. Mitäköhän vielä.. Olen riippuvainen kännykästäni! Ja riippuvainen myös tekstaamisesta. Mutta todistetusti pystyn olemaan viikon erossa telkkarista, ja jopa pari kolme päivää erossa tietokoneesta, mutta kännykkää tulisi ikävä varmaan jo parissa tunnissa..

Ja luistan nyt vielä yhdestä velvollisuudesta, siitä, että en haasta ketään. Näitä alkaa näkyä jo niin monessa blogissa, että en keksi ketään haastettavaa :)